Ollaanko me special ksykissä? - finglishistä, lempinimistä ja muusta

Kulis vai KSYK? Mikko Metsäkylä vai Metsis? Entä puhuvatko ksykkiläiset todella enemmän finglishiä kuin muut lukiolaiset? Puhuttu kieli on tärkeä osa yhteisöä ja identiteettiä. Tässä artikkelissa käsitellään sitä, millaisia sanoja ja lempinimiä ksykkiläiset käyttävät.


Finglish ei ole funglish


Tätä juttua varten teetettiin kysely, johon tuli hieman vajaa 180 vastausta. 80% kyselyyn vastaajista oli ksykkiläisiä, ja loput vastaajista lukiolaisia eri lukioista ympäri Helsinkiä ja Suomea. Yksi vastaus oli myös Sveitsissä, mutta vastaaja oli mitä luultavimmin koulumme vaihto-oppilas. Suurin osa vastaajista oli joko ensimmäisen tai toisen vuoden opiskelijoita, ja noin 10% abeja tai yliabeja.


Stereotypian mukaan Kulosaaren yhteiskoulussa puhutaan paljon finglishiä. Stereotypia johtunee Kulosaaren yhteiskoulun kaksikielisyydestä, ja kaksikielisyyden vaikutuksista opiskelijoiden puhetapoihin. Kyselyn perusteella Ksykissä ei kuitenkaan puhuta finglishiä juurikaan enempää kuin muissa kouluissa.


Vastaajia pyydettiin arvioimaan puhumansa finglishin määrää asteikolla 1-5, jossa 1 vastasi väitettä “Legit melkein all the time” ja 5 väitettä “En lainkaan”. Kulosaaren yhteiskoulun omaksi koulukseen kertoneiden keskimääräinen vastaus oli 2,4, kun taas muista koulusta tulevien vastaajien keskimääräinen vastaus 2,5. Kyseessä ei siis ole ainoastaan Kulosaaren yhteiskoulussa esiintyvä asia, vaan ilmiö on laajempi. Tulokseen saattaa vaikuttaa se, että osa toisten koulujen vastauksista oli myös kansainvälisistä kouluista, kuten the English Schoolista tai Tikkurilan tai Ressun IB-linjalta. Muiden koulujen vastaajista vain pieni osa oli kuitenkin näistä kouluista, joten vaikutuksen ei pitäisi olla kovin suuri. Tulos on kuitenkin uskottava, sillä englannin sekoittuminen suomen kieleen ei johdu ainoastaan fyysisessä ympäristössä puhutusta kielestä, vaan myös internetistä. Sosiaalista mediaa ja internetiä käytetään Suomessa useimmiten englannin kielellä, mikä vaikuttaa myös paljon netissä olevien nuorten kielenkäyttöön. Suurin osa vastauksista oli myös pääkaupunkiseudulta, joten on vielä mahdollista, että kielenkäyttö eroaa alueittain paljon.


Pitää kuitenkin muistaa, ettei kysely mitannut oikeasti sitä, kuinka paljon finglishiä missäkin kouluissa puhutaan, vaan sitä, kuinka paljon vastaajat kokivat puhuvansa finglishiä. On siis vielä mahdollista, että puhumme oikeasti enemmän finglishiä kuin muut. Eräs vastaaja totesi nimittäin myös, että kun hän vaihtoi vanhasta koulustaan Kulosaareen, hän huomasi heti alkaneensa puhua enemmän finglishiä ympäristön vaikutuksesta. Finglishin lisääntyminen Ksykiin tultaessa voi kuitenkin johtua myös yläasteelta lukioon vaihdosta, eikä ilmiötä mainittu muuten kyselyssä.


On kuitenkin ehkä hyvä, ettei meillä tämän kyselyn mukaan puhuttukaan enempää finglishiä kuin muualla, sillä suomea ja englantia sekaisin puhuvat koettiin kyselyn mukaan sekä nuorekkaiksi ja kansainvälisiksi, että ärsyttäviksi ja teeskenteleviksi. Useampi vastaajista ajatteli finglishin puhujien olevan epäsivistyneitä kuin trendikkäitä.





Finglishin puhujiin ei kuitenkaan liitetä automaattisesti mitään mielikuvia, sillä se on nuorten keskuudessa niin yleistä. Finglishiä pidetään normaalina, eikä siihen kiinnitetä kovinkaan paljon huomiota. Se, millaisena puhuja koetaan riippuu enemmän muista ominaisuuksista, ja myös siitä, millaisia englanninkielisistä sanoja puhuja käyttää. Esimerkiksi “Se oli niinku so frustrating!” saattaa kuulostaa ärsyttävämmältä kuin “Aika nice”. Suomen ja englannin sekaisin puhumisen yleisyydestä kertoo se, että vain 5 kaikista 177:sta vastaajasta kertoi, ettei puhu lainkaan finglishiä.


Myös oma finglish ärsyttää. 39,5% prosenttia kyselyyn vastanneista finglish ärsyttää, vaikka he puhuvat sitä itse. Yli kolme neljäsosaa kokee finglishin rappeuttavan omaa suomen kielen taitoaan paljon tai jonkin verran. Suomen kielen professori Marjatta Palander kertookin Leena Variksen artikkelissa (Yle, 18.1.2015) suomen ja englannin kielen sekoittumisesta. Palanderin mukaan finglishin puhuminen ei sinänsä ole pahasta, vaan kielten sekoittuminen on osa kielen luonnollista kehitystä. Suomen kielen puhtauteen se saattaa vaikuttaa, mutta lingvistisestä näkökulmasta kaikki kielen ilmiöt ovat osa kieltä.



Ksykkiläisten omat jutut


Finglishin lisäksi meidät erottaa muista kouluista omat opettajille, paikoille ja tapahtumille keksimämme lempinimet. Ne ovat varmasti vain ksykkiläisten omia juttuja, joita ulkopuoliset eivät ymmärrä. Myös opettajien ja paikkojen lempinimiä selvitettiin kyselyssä, tosin näitä kysyttiin vain ksykkiläisiltä. Ihan vain siitä syystä, että se oli hauskaa.


Yleisimmin mainittuja olivat tutut -is-loppuiset sukunimien johdokset. Niilo Mähönen tunnetaan Mähiksenä, Mikko Metsäkylä Metsiksenä, Hanna Huhtakallio Huhtiksena, ja Ville Kohvakka Kohviksena. Joitakin kertoja mainittiin myös harvinaisempia -is-päätteisiä lempinimiä, kuten Tiina Lyyralle lempinimi Lyyris. Sukunimistä väännetyistä lempinimistä on helppo tunnistaa henkilö, josta puhutaan, ja ne ovat lyhyitä ja ytimekkäitä.



Muita mainittuja opettajien lempinimiä oli Tarcci ja Iso Anttis (Antero Tarkki), Sake, Snaku, Sniker ja Shnaku (Saku Snicker), Riq ja Rikhartti (Richard Cousins), Tiinuriinu (Tiina Ranne), Maikkeli (Michael McDonald), Skuukkis (Christa Skogster), El Larjo ja Lasi Lurjus (Lassi Larjo) ja Snellu (Johanna Snellman). Vastauksissa oli myös joitakin ikävämpiä lempinimiä, kuten Nakkisormi ja Hiirulainen, mutta näihin ei mainittu kuka opettaja on kyseessä, mikä on ehkä kaikkien parhaaksi. Jotkin muut nimet, kuten Mikromakro, jäivät myös mysteereiksi.


Opettajia itsejään puhutellessa käytetään yleensä aina joko sukunimeä, etunimeä tai koko nimeä. Lempinimiä käytetään useimmiten vain opiskelijoiden kesken. Osa lempinimistä on koko koulun tuntemia, ja osa vain joidenkin porukoiden käyttämiä. Luonnollisestikaan opettajia ei puhutella näillä lempinimillä, sillä niiden käyttäminen olisi sosiaalisten normien vastaista, sillä lempinimillä puhuminen auktoriteettiasemassa oleville välittyy helposti liian tuttavallisena.


Rakennuksille ja paikoille on tietenkin myös väännetty omat lempinimensä. Meidän kouluamme, Kulosaaren yhteiskoulua kutsutaan eniten KSYK:iksi, tai pienellä kirjoitettuna ksykiksi. Lempinimeä Kulis käyttää nykyisistä oppilaista ja opiskelijoista harva. “Riippuu kenelle puhuu. Kavereiden kesken KSYK, vanhemmille Kulis ja tuttaville Kulosaaren yhteiskoulu.”, kertoo joku kyselyssä. Kulis-nimitystä käyttävätkin usemmin vanhemmat ihmiset. Lisäksi Domusta kutsutaan ainakin dommaksi, dompaksi, domariksi, dombukseksi ja domguksesi ja musatalosta käytetään muun muassa nimityksiä Michaelin vankila tai Michaelin leikkimökki.



Yhteisiä juttuja on siis oikeastaan aika paljonkin. Vielä enemmän on varmasti niitä yhteisiä juttuja, jotka eivät koskaan päätyneet tähän artikkeliin.



Lukiolaisen ABC

A- Abitti

B- Binomin neliö

C- CV:ssa valehtelu

D- Derivaatta

E- “En mä osaa!”

F- Forms-kyselyjen tykitys

G- Gaussin käyrä

H- HOPS

I- Itkun partaalla

J- Jamera

K- Kantaaottava essee Persuista

L- Läpipääsyprosentti

M- “Mä vaihan amikseen”

N- Nspire

O- Opolle itkeminen

P- Prokrastinointi

Q- Quizlet

R- Rakentavaa palautetta

S- Sensori

T- Tavoitteiden laskeminen

U- Univaje

V- “Voiks täst saada kurssin?”

W- Wanhat

X-=+/-5


Y- Ylppärit

Z- Zanzibarin sijainti kartalla (tää pitää tietää mantsan kirjoittajat!)

Å- kysy Brändöstä

Ä- Ällän tavoittelu

Ö- Ööö..


Teksti: Iiris Tattari

Kuvitus: Emmi Raivisto