Miksi lukion neljässä vuodessa suorittavien opiskelijoiden määrä on kasvussa ja mitä hyötyä lukion pidentämisestä edes on? Entä ovatko neljään vuoteen pidentävät lukio-opiskelijat verorahojamme väärinkäyttäviä vätyksiä, joiden elämältä puuttuu suunta? No, ehkä ei kuitenkaan.
Lukion pidentämisellä tarkoitetaan lukio-opintojen pidentämistä yli kolmeen vuoteen, yleensä joko vuodella tai puolella. Jokainen opiskelija voi itse tehdä päätöksensä opintojensa pidentämisestä, eikä siihen tarvitse erillistä lupaa koululta tai edes omilta vanhemmilta. Päätöksen tehtyään omaa opintosuunnitelmaa kannattaa käydä yhdessä opon kanssa läpi ja esimerkiksi yo-kirjoitusten jakamista ajan varrelle kannattaa pohtia.
Neljään vuoteen pidentäminen tarjoaa opiskelijalle joustavuutta opintoihin sekä liikkumavaraa tulevaisuuteen. Miksi lukion suorittaminen neljässä vuodessa on varteenotettava vaihtoehto perinteisen kolmen vuoden rinnalla?
Lue Huhuun henkilöhaastattelut:
Iiris Laakso 19c, | neljännen vuoden lukio-opiskelija |
“
Neljää vuotta ei nähty samalla lailla vaihtoehtona, meidän aloittaessa lukion, kun nykyään. Se on oikeesti huvittavaa, kuinka iso muutos tässä neljässä vuodessa on tapahtunut. Me nollakolmoset ollaan toimittu tässä vähän tämän vaihtoehdon esiintuojina: muihin ikäkausiin verrattuna me ollaan niitä ensimmäisiä, joista tosi moni oikeasti pidentää neljään vuoteen.” “Mulla itsellä on jäänyt neljään vuoteen pidentämisen seurauksena paljon enemmän aikaa opiskella juttuja mun omaan tahtiin, eikä ole ikinä tullut sellaista oloa, että pitäisi alkaa priorisoimaan yhtä kurssia toisen sijasta. Mä olenkin huomannut, että ykkösten päihin on iskostettu sellanen jännä asenne lukion käynnistä: halutaan mahdollisimman paljon kursseja ja osa puhuukin lukion lyhentämisestä kahteen ja puoleen vuoteen. Mutta miksi? Mä en näe millään tavalla kunnon pointtia tollasessa, kaikilla on mukamas kauhee kiire elämässä eteenpäin. Syvin pointti neljään vuoteen pidentämisessä on se, että sillä oikeesti vähentää sitä stressiä. Pitäisi tajuta, että lukioaikakin on oikeasti elämistä varten. Mullakin parhaat kokemukset on niitä, milloin on voinut ottaa rennosti kavereiden kanssa.
”
Riitta Kaisto, | opinto-ohjaaja, apulaisrehtori |
Santtu, | yhteisökuraattori |
(haastattelut aukeavat pienestä nuoelesta vasemmalla)
Tiesitkö?
Lukiolaissa säädetään lukion oppimäärän suoritusajaksi neljä vuotta, mistä kolme vuotta on vain lukion suorittamiseen määritelty tavoite-aika.
Lukion suorittaminen neljässä vuodessa ei siis ole varsinaisesti lukio-opintojen pidentämistä. Suomessa vallitseva normatiivinen oletus lukion kolmivuotisuudesta on kuitenkin muokannut neljään vuoteen pidentämisestä poikkeaman, jota lukio-opiskelijoiden tulisi vältellä.
Tämä neljän vuoden lukion ympärille muodostunut stigma on haitaksi opiskelijalle: Lukiolaiset laiminlyövät neljään vuoteen pidentämisen vaihtoehtona jo opintojensa alkuvaiheessa, minkä vuoksi monet opiskelijat tekevät pidennyspäätöksen vasta kolmantena vuonna, stressitason ylittyessä. Kuitenkin juuri tuolloin sen tuoma hyöty jää minimaaliseksi.
"Suurimman hyödyn pidennetystä lukiosta saisi silloin, kun päätös pidentämisestä olisi oma-aloitteinen ja tehty jo lukion alussa", painottaa myös Ksykin opinto-ohjaaja ja apulaisrehtori Riitta Kaisto.
Syyt lukion pidentämiseen ovat moninaisia ja opiskelijakohtaisia.
Olen työstänyt pari kuviteltua, hyvin äärimmäistä, esimerkkitapausta lukio-opiskelijoista, joiden avulla pyrin valottamaan neljännen vuoden tarjoamia hyötyjä erilaisille opiskelijoille:
Petri 19f
Petri oli lukion alkaessa tähtioppilas ja hänen elämänsä oli mukavaa. Hän suunnitteli kirjoittavansa itsensä insinööriksi, mikä vaikutti helpolta tehtävältä vielä silloin. Lukion toisen vuoden syksyllä Petri kuitenkin uupui perheessä tapahtuneen onnettomuuden vuoksi, jonka jälkeen mikään ei tuntunut enää sujuvan. Hänen elämänsä muutenkin muuttui hyvin hankalaksi, eikä varsinkaan lukio tuntunut onnistuvan. Petri ei edes halua ajatella, mitä lukion jälkeen seuraa.Petri hyötyisi siitä aikalisästä, mitä neljäs vuosi lukiossa tarjoaa. Petrille neljäs vuosi lukiossa tarjoaisi myös turvallisen ympäristön ja neljännen vuoden aikana Petri voi ottaa happea ja rauhassa miettiä suuntaa elämällensä, mikä ikinä se onkaan.
Jamina 21d
Jamina on keskiverto lukio-opiskelija, eikä hänen elämässään ole tapahtunut traagista onnettomuutta. Jamina on mielestään hyvin taitava bisnespöhinöitsijä ja tuhansiin TikTok videoihin hurahdettuaan Jamina on aloittanut oman dropshipping bisneksen. Hän siis ostaa halvalla tuotettua krääsää netistä, uudelleenbrändää sen söpöllä some-mainonnalla, ja lopulta myy sen voitolla eteenpäin tietämättömille asiakkaille. Alunperin bisnes teki lähinnä tappiota, mutta lukion aikana Ksykin Yt-linjan Jaminalle on syntynyt oikea rahasampo. Jamina ei kuitenkaan luota dropshippingiin onnellisen tulevaisuutensa takeena, minkä vuoksi hän haluaa suoritua lukiosta hyvillä papereilla. Jaminan elämässä on kauhea kiire, eikä aika tunnu riittävän.Jaminalle neljäs vuosi lukiossa antaisi mahdollisuuden pyörittää bisnestä lukion ohella. Kolmen vuoden aikataulu olisi Jaminalle todennäköisesti liian tiukka, mistä seuraisi joko yo-tuloksien lasku tai bisneksen näivettyminen. Neljän vuoden aikana Jamina ehtisi myös ottaa reilusti VKo:n bisnesvalinnaisia, joista saatuja kapitalistisia oppeja hän voisi sitten hyödyntää tässä sidehustlessaan. Neljännen vuoden aikana Jamina ehtisi myös verkostoutua kaikkien Ksykin, hyvin bisneshenkisten, bisnesihmisten kanssa.
Milla 23a
Milla on vasta yhdeksännellä luokalla, mutta hän haaveilee jo opiskelusta oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Milla ei ole ikinä
saanut yhdestäkään kokeesta alle kymppiä, eikä hän tule saamaan lukiossakaan. Milla haluaa tietää kaiken kaikesta, se on hänen mielestään kivaa. Millan tavoite yo-kokeissa on kirjoittaa vähintään kahdeksasta aineesta L, vähempi ei riitä hänelle. Millalla ei ole elämää koulun ulkopuolella. Millalle neljäs vuosi tarjoaisi mahdollisuuden haalia lisää kursseja. Jos Milla haluaa oikeasti kirjoitta kahdeksan ainetta, niiden vaatimat kurssit eivät todennäköisesti mahtuisikaan kolmeen vuoteen. Siinä missä neljäs vuosi tarjoaa muille väljyyttä, Millalle se tarjoaa lisää opiskelua. Nyt Milla saa ilokseen käydä lukiota kahdeksasta neljään, joka päivä, vuoden lisää. Mahtavaa.
Mikään näistä stereotyyppisistä ihmiskuorista ei ollut kovin realistinen, mutta ei se mitään. Niiden avulla näemme neljännestä vuodesta olevan hyötyä toisistaan hyvin erilaisille opiskelijoille, monenlaisilla tavoilla. Ja nyt, ihmiskuoresta seuraavaan:
Itse olen pidentänyt lukioni neljään vuoteen, koska pidän lukiosta, erityisesti meidän lukiostamme. Minulla ei ole sellainen olo, että täältä olisi kiire minnekään, vaan olen mieluusti yhden lisävuoden Ksykissä. Neljännen vuoden takia minulla on vapaus valita kaikki ne valinnaiset, mitkä minua kiinnostavat. Juuri meidän koulussa tämä on tärkeää: Ksykissä on huimasti kiinnostavia valinnaisia, joita on mukava opiskella innostavien opettajien vuoksi. Tässä jaksossakin minulla alkaa ue05-kurssi, vaikka en tiedä tulenko edes kirjoittamaan uskontoa. Kurssi kuulosti kiinnostavalta, joten otin sen. Ilman pidennettyä lukiota se ei välttämättä olisi mahdollista. Neljännen vuoden ansiosta minulla on vapaus opiskella omilla ehdoillani, ilman suurempia pakollisten kurssien rajoituksia. Uskon että lukio muuttuu silloin itselleen mukavammaksi, mutta myös paljon yleissivistävämmäksi.
Entä neljännen vuoden varjopuolet?
Koska neljään vuoteen pidentäminen on suhteellisen harvinaista, neljäs vuosi lukiossa saattaa olla edellisiä yksinäisempi. Kun entiset ystävät lähtevät lakitettuna elämässään eteenpäin, uusien hankkiminen neljännelle vuodelle jää usein täysin omalle kontolle.
Neljännen vuoden lukio-opiskelija Iiris kertoo: "Koska tosi harvaa pidentää, viimeinen kevät on aika yksinäinen. Tämäkään ei ole ongelma, jos on henkisiä resursseja hankkia uusia ystäviä - mä esimerkiksi olen löytänyt tosi hyviä ystäviä, ja tiedätte kyl keitä ootte ;)"
Kannattaakin harkita kavereiden värväämistä mukaan neljännelle vuodelle, milloin molemmilla olisi kivempaa yhdessä, eikä kukaan jäisi yksin. Tai vaikka koko kaveriporukan, jos innostusta riittää. Tällä hetkellä pidentävien opiskelijoiden määrä niin suuri, että jokaiselta luokalta muodostuu pakosti jokin kaveriporukka neljännelle vuodelle. Toisaalta sellaista kaveria, kuka ei halua lukiossa neljättä vuotta olla, ei kannata täällä pakolla pitääkään.
Miten Ksyk tukee lukion suorittamista neljässä vuodessa?
Apulaisrehtori Riitta Kaiston mukaan koulussa on herätty neljään vuoteen pidentävien määrään vasta viime vuosina. Koulumme pyrkii tukemaan neljään vuoteen suorittavia opiskelijoita monin keinoin, mutta työtä on vielä tehtävänä.
Kaiston mukaan yksi isoimmista epäkohdista on kurssien jakautuminen hajanaisesti neljäntenä vuonna. Käytännössä monelle neljännen vuoden opiskelijalle syntyy epämieluisia hyppytuntien ryhmittymiä keskelle päivää. Tämä on seurausta kurssitarjottimen toimintaperiaatteesta, jossa keskitetään pakolliset kurssit keskelle päivää. Neljäntenä vuonna pakolliset kurssit on pitkälti taputeltu alta pois ja lukujärjestys saattaakin koostua pääasiassa ilta- ja aamutunneista.
Nykyään lukiomme tarjoaa neljään vuoteen pidetäville oman RO-ryhmän, mitä ennen ei koulustamme löytynyt. Tavoitteena olisi, ettei kukaan neljännen vuoden opiskelijoista jäisi opiskelijayhteisön ulkopuolelle. Siinä oma RO-ryhmä auttaa. Kaisto näkeekin tärkeänä järjestää neljännen vuoden opiskelijoille monipuolista yhteistekemistä entistä useammin, vaikka yhteisten kakkukahvien muodossa.
Suurin muutos neljän vuoden lukion osalta lähtee kuitenkin meistä opiskelijoista itsestämme. Meidän tulisi ajaa omaa etuamme myöskin neljännen vuoden aikana: hyvinvoiva neljännen vuoden opiskelijayhteisö vahvistaa kyseisen vuosiluokan, ja niin myös koko lukion, yhteishenkeä. Neljän vuoden lukioon liitetty haitallinen mielikuva häviää vain opiskelijoiden ennakkoluulottomuuden myötä, minkä vuoksi avoin keskustelu neljän vuoden lukion hyvistä ja huonoista puolista on tärkeää. Olisikin virkistävää nähdä tulevien vuosien aikana enemmän opiskelijalähtöistä toimintaa neljän vuoden lukion puolesta, missä myös tämän Huhuu-artikkelin tyyppinen propaganda auttanee;)
Vieläkin liian monet lukiolaset sivuuttavat neljän vuoden lukion vaihtoehtona kokonaan. Juuri siksi on koulun osalta todella tärkeää tuoda neljän vuoden lukiota esille hyötynä, eikä haittana. Varsinkin uusille ykkösille.
Teksti: Eeti Eskelinen
Kuvitus: Eeti Eskelinen