top of page

Millaista Kulosaaren yhteiskoulussa oli ennen?


Kulosaaren yhteiskoulu tunnetaan kansainvälisyyteen suuntautuvana kouluna, jossa opetusta on saatavilla suomeksi sekä englanniksi. Onko näin ollut aina? Millaista koulussa oli opiskella sen alkuvuosina 40- ja 50-luvuilla? Haimme vastauksia näihin kysymyksiin Harry Blässarilta, joka pääsi ylioppilaaksi Kulosaaren yhteiskoulussa vuonna 1952.


 

Vuonna 1940 Domus-kerrostalossa alkoi vierailla oppilaita. Kulosaaren yhteiskoulu oli perustettu. Yksi lukuisista oppilaista oli Harry Blässar, jonka perhe muutti Kulosaareen vuonna 1941. Aluksi hän kävi valmistavaa koulua kaksi vuotta. Oli sota-aika. Koulunkäynti sujui sodasta huolimatta normaaliin tapaan, kunnes helmikuussa 1944 alkoivat kovat pommitukset, joten koulut suljettiin ja monet oppilaat lähtivät evakkoon. Harry kävi Kirkkonummella ruotsinkielistä kansakoulua. Syyskuussa solmitun rauhan jälkeen koulussa alkoi opetus jälleen lokakuussa ja Harry palasi joululoman jälkeen kouluun toiselle luokalle. Koulussa hänen tuli opiskella pääkielenä ollutta saksaa, jotta pääsi koulun rytmiin mukaan. Harry kertoo, että hänen kouluaikoinaan piti maksaa lukukausimaksu, jonka maksamiseen saattoi kuitenkin tarvittaessa saada apua.



Harry ja koulutoveri Gerald Volas n. v. 1950 - Harryn runo- ja valokuvakirja



Kun Harry aloitti koulunkäynnin Kulosaaressa, rehtorina toimi Kyllikki Tuominen. Pian hänet korvasi Erkki Kansanaho, joka sai Harryn innostumaan historiasta. Matematiikan hän kuitenkin kertoo olleensa heikkouksiaan. 1940- ja 1950-luvuilla luokalle jääminen oli yleistä ja myös Harry joutui käymään viidennen luokan kahteen kertaan. Kuudennelle luokalle päästyään koulussa alettiin lukemaan englantia eli huomattavasti myöhemmin kuin tänä päivänä. YO-kirjoitukset, kuten myös juhlat, aamuhartaudet ja muut yhteiset tapahtumat järjestettiin Domuksen takana, sijaitsevassa parakkirakennuksessa.



Kulosaaren yhteiskoulun oppilaat 1944 - Harryn runo- ja valokuvakirja



Vuonna 1948 Kulosaaresta valmistuivat koulun ensimmäiset ylioppilaat. Kuudesta ylioppilaskokelaasta valmistui neljä. “Vuosi 1949 taas oli katastrofi. Kaksitoista oppilasta kahdestakymmenestä reputti”, Harry muistelee.


Huomattava ero modernin koulutusjärjestelmän ja sen ajan järjestelmän välillä on itsenäisen opiskelun määrä. Harryn kouluaikoina itsenäinen opiskelu oli huomattavasti vähäisempää. Harry toteaa myös, että kurissapitoon käytetään tänä päivänä vähemmän ankaruutta ja väkivaltaa. Hän kertoo jääneensä kaksi kertaa kiinni tupakanpoltosta kouluajan ulkopuolella, mikä johti käytösnumeron laskemiseen moneksi vuodeksi.


Paljon muutoksia on tapahtunut myös vapaa-ajan vieton suhteen viimeisten vuosikymmenien aikana. Ennen välitunnit koulussa vietettiin seisoskellen ja jutellen pihalla. Asuntojen pihoilta varasteltiin omenoita, mitä rikkeen sijaan pidettiin harrastuksena. Makeisia oli huonosti saatavilla, mutta Kulosaaren Lottakahvilasta saattoi joskus pystyä ostamaan mustan pörssin makeisia. Lisäksi Domuksen länsipäässä eli oven numero neljän vieressä sijaitsi suutari, jossa myytiin herkkuna pidettyä porkkanajauhetta. Monet nuoret valmistivat kotitekoisesti kiljua, jolla oli alkoholin päihdyttävä vaikutus. Kaupungissa käynti on myös yleistynyt huomattavasti. Harry kävi kaupungilla vain elokuvissa ja toisten koulujen tanssiaisissa.


Runsaasti asioita on tapahtunut sitten aikojen, kun Harry kävi koulua. Esimerkiksi englannin kielen asemasta on tullut oleellinen ja opiskelutavat ovat monilta osin muuttuneet.



 

Teksti: Rita Järvelin

Kuvat: Harryn runo- ja valokuvakirja - Harry Blässar


bottom of page