Opetus- ja kulttuuriministeriön alainen Ylioppilastutkintolautakunta tekee työtä kulisseissa, kun lukiolaiset opiskelevat koulussa ja lopulta osallistuvat kirjoituksiin, jotka päätyvät jälleen YTL:n tarkasteluun ja arviointiin.
Jokainen lukiolainen tulee joskus istumaan ylioppilaskoetilanteessa ja tekee kokeen, jonka on suunnitellut, laatinut ja pannut täytäntöön Ylioppilastutkintolautakunta. Tämä virasto määrittää pitkälti sen, minkä mukaan Suomen lukiolaiset valmistuvat ylioppilaiksi, toki opetussuunnitelmaa mukaillen. Huhuu haastatteli YTL:n pääsihteeriä, Tiina Tähkää, tietääkseen lisää sen toiminnasta.
Lautakunta, asiantuntijoita ja sensoreita
Opetus- ja kulttuuriministeriö nimittää aina kolmeksi vuodeksi kerrallaan YTL:n lautakunnan, joka puolestaan nimittää sen asiantuntijajäsenet. Asiantuntijajäsenet työskentelevät tehtävässä oman työnsä ohella ja asiantuntija voi toimia joko tehtävänlaatijana, sensorina, tai molempina.
“Asiantuntijajäsenet ovat tyypillisesti korkeakoulujen aineasiantuntijoita tai lukio-opettajia, mutta lukio-opettajat toimivat vain sensoreina. He eivät voi kuitenkaan toimia sensorina oman koulunsa opiskelijoille, vaan saavat sitten anonyymisti suorituksia muista kouluista”, Tiina Tähkä kertoo.
Asiantuntijajäseniä valittaessa otetaan huomioon niin alueellinen tasa-arvo kuin sukupuolten välinen tasainen jakauma. Asiantuntijoita on eri puolilta Suomea eri korkeakouluista ja lukioista, jotta lähtökohdat kokeen laadintaan olisivat mahdollisimman monipuoliset.
Sensorit toimivat yo-kokeiden arvostelijoina. Joka tutkintokerran yhteydessä pidetään sensorikokous, jossa sensorit päättävät yhteisistä, valtakunnallisista arvostelukriteereistä, jotka pohjautuvat YTL:n määräyksiin ja ennen koetta laadittuihin alustaviin hyvän vastauksen piirteisiin. Jokaisella tutkintokerralla arvostelukriteerit sovitetaan kokelaiden aitoihin vastauksiin.
Lukiolaisten keskuudessa leviää yleensä luulo, jonka mukaan yhden sensorin varassa olisi opiskelijan koko arvosana. Tämä ei pidä kuitenkaan paikkansa. Yksi koe voi kulkea jopa kolmen sensorin kautta, ja varsinkin vaikeissa pisteytystilanteissa yksikään sensori ei määrää arvosanaa yksin.
Ylioppilaskokeet laaditaan opetussuunnitelman mukaan
“Kokeet laaditaan aina opetussuunnitelman perusteiden mukaan, eli opetushallitus on päättänyt lukiokoulutukseen tavoitteet ja tiedot, mitä opiskelijan pitää omaksua, ja näiden pohjalta me luomme kokeet”, Tähkä sanoo. Koetta ei koskaan laadita tietyn kirjasarjan mukaisesti, vaan sen laatimisessa pyritään pysymään yleisemmällä tasolla.
“Kokeesta yritetään saada hyvä ja kattava, jossa on monipuolisesti tehtäviä, ja joka käsittelee eri opetussuunnitelman aihealueita ja joskus myös ajankohtaisia ilmiöitä”, Tähkä lisää.
Ylioppilaskokeet laaditaan kuitenkin aina hyvissä ajoin, eikä niiden sisältöön tule rajuja muutoksia vuosien välillä, vaikka monet lukiolaiset niin saattavat luullakin. Muutokset tapahtuvat opetussuunnitelman muuntumisen myötä, ja silloinkin muutokset kokeissa pyritään pitämään maltillisina.
Ovatko yo-kokeet yhdenvertaisia?
Yo-kokeiden oikeudenmukaisuudesta ja yhdenvertaisuudesta on usein puhetta, mutta erityisesti viime syksyn englannin kielen kokeen jälkeen heräsi laajaa keskustelua etenkin opiskelijoiden keskuudessa siitä, ovatko kokeet aina kaikille yhdenvertaisia.
“Kielten kohdalla opetussuunnitelmassa edellytetään, että opiskelija osaa analysoida kuulemaansa ja lukemaansa ja tunnistaa kielten erilaisia käyttötapoja”, Tähkä kertoo ja lisää, että vaatimukset voivat olla välillä erittäin vaativia.
Jotta itse koetilanne pysyisi tasavertaisena kullekin kokelaalle, on otettu käyttöön tiettyjä konkreettisia rajoitteita, kuten tietokoneen näytön suuruuden rajoittaminen ja se, että jokainen yo-koe tehdään samassa Abitti-ohjelmassa. Myös käännösten laatuun kiinnitetään runsaasti huomiota, sillä joka tutkintokerran 42:sta kokeesta suurin osa järjestetään suomeksi ja ruotsiksi.
Lukihäiriöt, oppimisvaikeudet, kokelaan vaikea elämäntilanne tai sairaudet ja vammat koskettavat osaa opiskelijoista. Näihin YTL vastaa erilaisin erityisjärjestelyin.
“Kokelas voi saada lisäaikaa tai pienryhmätilan. Vaikean, esimerkiksi kirjoittamista haittaavan sairauden kohdalla on mahdollista saada jopa avustaja, joka kirjoittaa tehtävät sanelun avulla”, Tähkä sanoo ja lisää, että näin mittavat erityisjärjestelyt koskevat vain niitä, jotka eivät pystyisi kokeeseen muuten osallistumaan.
Tähkän mukaan mainituissa poikkeustilanteissa vastuu on kuitenkin paljon sekä opiskelijan että koulun harteilla. Mikäli opiskelijan koulutyötä haittaa jokin seikka, kuten lukihäiriö, tulisi siihen kiinnittää huomiota jo ensimmäisenä lukiovuonna, jotta opiskelija saisi tukea koulunkäyntiin. Pahimmassa tapauksessa opiskelija saa tarvitsemaansa tukea vasta abivuonna, mikä ei myöskään palvele opiskelijan etua kirjoituksissa.
“Erityisjärjestelyt vaativat asiantuntijan, esimerkiksi erityisopettajan tai lääkärin lausunnon sekä opiskelijan hakemuksen”, Tähkä jatkaa.
YTL:n pääsihteeri Tiina Tähkä
Mitä jos arvosana ei tyydytä?
Ylioppilaskokeita laadittaessa opiskelijoilta edellytetään koko lukion aikana tapahtuvaa jatkuvaa opiskelua ja oppimista, jota myös Tähkä pitää opiskelijan tärkeimpänä tapana vaikuttaa omaan arvosanaansa. Jos opiskelija ei kuitenkaan ole tyytyväinen omaan tulokseen, on hänellä mahdollisuus oikaisuvaatimukseen sekä uusintaan.
“Opiskelija voi verrata omaa koetta hyvän vastauksen piirteisiin, ja jos senkin jälkeen tuntuu, että arvostelussa on tapahtunut virhe, voi opiskelija tehdä oikaisuvaatimuksen. Se sisältää lyhyen hakemuksen siitä, missä kohdassa ja mikä virhe arvostelussa on omasta mielestä tapahtunut ja siinä peritään 50 euron maksu, mikä palautetaan, jos virhe on tapahtunut”
Viime keväänä tehtiin noin 1900 oikaisupyyntöä.
Mikäli oma arvosana ei tyydytä, voi kokelas aina uusia kokeensa. Hylätyn kokeen voi uusia kolme kertaa seuraavien kolmen tutkintokerran aikana ja hyväksyttyä koetta voi uusia rajattomasti.
Uusituista aineista Tähkä mainitsee englannin, jota korotetaan Suomessa usein. Suomalaisten nuorten englannin kielen taito on erittäin hyvä, mutta osaaminen ei aina sovellu yo-kokeen kaltaiseen tilanteeseen, jossa odotetaan myös muodollista osaamista, joka on vaatinut oppitunneilla ahkeraa opiskelua.
“Näissä tilanteissa usein opiskelija ei sitten jaksa systemaattista opiskelua kielitaidon kehittämistä varten. Ja sitten korottaminenkaan ei välttämättä onnistu”, Tähkä selittää.
Korona-aika hankaloittaa opiskelua ja kirjoituksia
Monet lukiolaiset kokevat, että heidän opiskelunsa ja kykynsä oppia kärsivät etäopiskelun myötä. Vaikka opettajat sekä opiskelijat yrittävät parhaansa ja mukautuvat digitaalisiin ympäristöihin, on näyttöä huonontuneista oppimistuloksista, mikä kävi ilmi esimerkiksi Ylen tuoreessa kyselyssä. Tähän YTL ei pysty vaikuttamaan, sillä etäopiskelun vaikutus oppimisessa vaihtelee alueittain ja yksilöittäin.
“Suhteellinen arviointi tasoittaa niissä tilanteissa, joissa koko ikäluokalla on poikkeuksellinen tilanne, mutta kunkin kokelaan kohdalla ei pystytä ottamaan huomioon sitä, että on ollut esimerkiksi vaikeaa opiskella”, Tähkä painottaa ja lisää, että kokeiden tulee olla vertailukelpoisia.
Pääkaupunkiseudun sekä esimerkiksi Uudenmaan lukioiden opiskelijat ovat olleet etänä pidempään kuin muualla Suomessa, mutta on myös lukioita, jotka normaaliaikanakin järjestävät etäopetusta. Yo-kokeet ovat valtakunnallisia, eikä yksilöiden tai edes tiettyjen ryhmien mahdollista puutetta opiskelussa ole mahdollista ottaa huomioon.
“Jaksan luottaa siihen, että lukiolaiset yrittävät etäopiskelussa kaikkensa. Nyt eletään vaikeita aikoja, mutta se tarkoittaa, että tulee myös parempia aikoja”, Tähkä sanoo toiveikkaasti.
Yo-kokeet lisäävät myös stressiä ja mielenterveysongelmia
YTL oli mukana ministeriön koolle kutsumassa Valmiina valintoihin- työryhmässä, jossa käsiteltiin yleisellä tasolla korkeakoulujen eri valintajärjestelmiä ja niiden oikeudenmukaisuutta, mutta lukioissa viime vuosina kuohuntaa aiheuttanut pisteytystyökalu on korkeakoulujen itse päättämä. Nykyisessä pisteytysvalinnassa on varjopuolia, sillä se lisää opiskelijoiden painetta arvosanoista läpi lukion ja erityisesti kirjoituksissa.
Tähkä kuitenkin vertaa tilannetta aiempaan valintajärjestelmään, jossa ongelmaksi syntyi ylioppilaskokeiden ja korkeakoulujen pääsykokeiden päällekkäisyys, jonka myötä moni nuori piti välivuoden. Monet jäivät väliinputoajiksi, kun lukioyhteisö ja tuki päättyivät valmistuttua, mutta korkeakoulu ei tarjonnut uutta tukiverkkoa. Tähkä pitää nykyistä tilannetta kuitenkin myös todella vakavana.
“Lukiolaisilla on paljon paineita, ja niitä paineita pitää pystyä käsittelemään koulussa opettajien, opiskelijahuollon ja ystävien kautta. On myös selvää, että pitää olla enemmän kuin yksi reitti korkeakouluun, valintakokeitakin pitää olla”, Tähkä selittää.
Hän myös toivoo, että muutaman vuoden kuluessa tilanne lukioissa rauhoittuisi, ja lukiolaiset voisivat jo varhaisessa vaiheessa pohdiskella erilaisia alamahdollisuuksia ja omia vahvuuksia realistisen tiedon valossa ja että kouluissa pystyttäisiin ehkäisemään pahoja stressikierteitä jo hyvissä ajoin.
Kirjoittaja: Vuokko Yrjänä
Kuvat: Yasmin Goran, Tiina Tähkä