Lauri Halla on eittämättä yksi Kulosaaren yhteiskoulun keulakuvia. Kaikki tietävät nimen, mutta harva tuntee tarinan. Moni ei tiedä, että Lauri on opiskellut maantiedettä, tai että hän osallistui Bosnian sodan jälkeiseen rauhanturvaoperaatioon siviili-sotilas-yhteistyöhön erikoistuneena upseerina.
Koulun rehtori Lauri Halla on 13-vuotta kestäneellä johtamisurallaan onnistunut luomaan hyvin menestyksekkään koulun.
Elettiin 1980-lukua. Lauri Halla kävi sekä peruskoulun että lukion Turussa. Hän kuvailee peruskoulun sujuneen kohtuullisesti, ja tiesi jo silloin suuntautuvansa lukio-opintoihin.
“Jotain kahdeksalla alkavaa keskiarvoa ollut”, Halla muistelee.
Siihen aikaan Lauri haaveili diplomi-insinöörin urasta isänsä jalanjäljissä. Myöhemmin hän kuitenkin huomasi, että sellainen ala ei sittenkään kiinnosta tarpeeksi.
“Olin kiinnostunut paljon maailmasta, luonnosta ja kaikesta, mitä ihminen maapallolla tekee.”
Musiikkipainoitteinen lukio tarjosi Laurille aktiviteetteja
Lauri kävi 1990-luvun alkupuolella lukion Puolalanmäen lukiossa, Turun keskustassa. Puolalanmäen lukio oli jo silloin musiikkipainotteinen. Tämä sopi Laurille, sillä hänellä oli jo aikaisempaa musiikkitaustaa.
“Olin musiikkiluokilla kolmannelta luokalta lähtien.”
Lauri ei kuitenkaan mennyt lukion musiikkilinjalle vaan opiskeli yleislinjalla.
“Olin kuitenkin mukana musiikkitoiminnassa; bändeissä ja kuoroissa.”
Bändeissä Lauri on aina ollut basisti, mutta hänelle ovat tuttuja instrumentteina myös kitara ja piano. Laurin yhteys musiikkiin tuli minulle ja varmasti monelle muulle yllätyksenä. Tästä harvoin kuulee.
Lukion aikana Lauria kiinnosti erityisesti yhteiskunnalliset asiat. Yhteiskuntaoppi oli mielenkiintoista ja uutisia tuli seurattua aktiivisesti. Laurin kiinnostus maantieteeseen sai kipinän tuolloin. Hän mainitsee silloin kiinnostaneiksi käsitteiksi niin kaupungistumisen kuin kaupunkirakentamisen.
“Laajemmat luonnonilmiöt ovat olleet kiinnostavia, sekä erityisesti ihmisen toiminta maapallolla.”
Maantiede tuli ykkösjutuksi lukion loppuvaiheessa. Halla kiittelee lukion tarjoamaa mahdollisuutta tutustua erilaisiin oppiaineisiin ja aloihin koko lukion ajan. Hän kokee, että päätökset pystyy tekemään silloin, kun on siihen valmis.
Lauri nautti ajastaan armeijassa
Lukion jälkeen Lauri suoritti asepalveluksen Huovirinteen varuskunnassa Säkylässä, josta hän lähti Haminaan reserviupseerikouluun.
“Se oli ihan reipasta touhua ja jotenkin viihdyin ihan hyvin kyllä armeijassa. Ei minulla kuitenkaan sellaista sokeaa kritiikitöntä suhtautumista armeijaan ole. Oli mielenkiintoista tutustua sellaiseen instituutioon, joka kuitenkin on tämän hetken maailmassa ja maailman historiassa tosi merkittävä juttu.”
Lauri Halla vietti nuoruutensa Turussa.
Armeijan kautta Turun yliopistoon
Ennen armeijaa Lauri ei päässyt sisään yliopistoon, mutta armeijan jälkeen ovi avautui. Lauri pääsi Turun yliopistoon opiskelemaan maantiedettä. Maantiede oli hakuvaiheessa jo selvä valinta. Sivuaineena oli biologia, jonka lisäksi hän kävi myös ns. “Eurooppa-opintoja”.
Yliopiston aikana Laurin urasuunnitelmat selvisivät pikku hiljaa. Hän oli jokseenkin kahden välillä. Hän pohti tutkijan uraa ja toisena vaihtoehtona oli opettajan pätevyys.
“Siinä oli loppuun asti se mahdollisuus, että olisi suuntautunut sinne tutkijan suuntaan enemmän. Silloin se olisi tarkoittanut jotain kaupunkisuunnitteluun tai kaupunkitutkimukseen liittyvää, mikä oli se minun erikoistumisen aihe oikeastaan loppuvaiheessa siellä [yliopistossa]. Tai sitten se opettajan pätevyyden hankkiminen ja kyllä se sitten kallistui sinne opettajan hommien suuntaan.”
Kysyn yliopistoelämästä.
“No se oli mukavaa aikaa. Ihan niin kuin lukiossakin niin sieltä pystyi luomaan tosi hyviä elämänmittaisia ystävyyssuhteita. Ei se ollut pelkästään sitä opiskelua vaan yhdessä tekemistä, yhdessä urheilemista, yhdessä mökkeilyä ja matkustamista ympäri maailmaa niiden kavereiden kanssa.”
Lauri yhtyy huomiooni opiskelun ja vapaa-ajan tasapainottamisen tärkeydestä.
Maantieteen opinnoista rauhanturvaajaksi Bosniaan
Lauri lähti käytännössä heti valmistuttuaan, syksyllä 2000, rauhanturvaajan hommiin. Monikansallinen rauhanturvaoperaatio oli NATO:n johtama. Hän sai kutsun Suomessa sijaitsevalle koulutusleirille ennen lähtöä Bosniaan. Lauri toimi rauhanturvaajana Bosniassa yhteensä 19 kuukautta. Lähtö tapahtui vuonna 2002. Suomen rauhanturvaajat lähtivät Bosniasta kokonaan vuonna 2003.
Kysyn, liittyikö Laurin lähtö tähän suurempaan poistumisoperaatioon.
“Ei, kyllä se operaatio oli vielä ihan täysillä käynnissä silloin, kun minä lähdin. Toki näissä rauhanturvaoperaatioissa on tarkoitus mennä alkuun aika suurella voimalla sinne ja silloin siellä on enemmän sellaista kovaa sotilaspuolta, taistelevia joukkoja. Sitten se porukka pienenee ja muuttuu enemmän siviilioperaatioksi. Edelleenkin Bosniassa on erilaisia organisaatioita paikalla, mutta ei siellä ole enää kansainvälisiä sotilaita juurikaan.”
Halla jatkaa:
“Mutta on se mielenkiintoista nähdä, että kun täällä koko ajan yhteiskuntaa muokataan poliittisen prosessin kautta, mutta tuollaisessa tilanteessa kun sisällissota on pistänyt yhteiskunnan ihan polvilleen niin miten sitä yhteiskuntaa lähdetään rakentamaan uudestaan.”
Kokemuksesta on Hallan mukaan ollut selkeästi hyötyä myöhemmin elämässä. Hän tuo esille esimerkiksi sen, että kokemus opetti isossa kansainvälisessä organisaatiossa toimimista. Halla arvelee toiminnan olevan kommunikaation osalta samantapaista kuin isoissa kansainvälisissä konserneissa.
Turku jää taakse, Lauri suuntaa Helsinkiin
Rauhanturvaoperaation jälkeen Lauri tuli Helsinkiin työn perässä. Hän toimi alun perin maantieteen ja biologian opettajana Vesalan yläasteella, nykyisessä Vesalan peruskoulussa. Lauri oli opettajan työn ohella vartijana Securitaksella ja teki sivussa apulaisrehtorin hommia vuoden ajan.
Laurin varsinainen rehtorin ura alkoi vuonna 2004, samaisella Vesalan yläasteella. Hän toimi siellä rehtorina kolme vuotta. Rehtorin työ tuntui mukavalta. Kun paikka Kulosaaren yhteiskoulun rehtoriksi avautui, Lauri haki.
Halla on toiminut rehtorina jo yli puolitoista vuosikymmentä. Aika on opettanut paljon.
Menestyksekkääksi rehtoriksi Kulosaaren yhteiskouluun
Kysyn, miten koulu ollaan saatu hänen aikanaan nostettua Suomen kärkeen. Lauri kertoo, että monia pieniä asioita muutettiin. Yhdeksi isoimmista muutoksista hän nimeää sen, että lukioon tuotiin enemmän suomen kieltä. Toiseksi syyksi hän nostaa lukion laajentamisen.
“Tämä oli pieni englanninkielinen lukio ja nykyään se ei ole enää sitä. Nykyään ollaan aika vahvasti kaksikielinen lukio, ja sitten jo ihan kohtuullisen kokoinenkin.”
Halla painottaa, että kun muutoksia tehtiin niin kaikille pyrittiin aina tuomaan jotain lisää. Koskaan ei haluttu viedä keneltäkään mitään pois.
Halla on toiminut nyt 16 vuotta rehtorina. Hän kertoo ajan opettaneen yleisemmin siitä, minkälaista opetusta Suomi ja nuoret tarvitsevat sekä koulutuspolitiikasta ja siihen vaikuttamisesta. Koulutasolla Halla kertoo oppineensa kouluntapaisen organisaation toiminnasta paljon: miten organisaatio toimii, mitä dynamiikkaa sieltä löytyy ja minkälaisia ihmisiä siellä on.
Halla kertoo, että muutosta on ollut paljon. Hän uskoo muutoksen jatkuvan ja siksi myös koulun pitää pysyä jatkuvassa muutoksessa.
“Ei ole tarkoitus olla, eikä ole tavoitteena olla edelläkävijä sen takia, että oltaisiin jotenkin parempia kuin muut, vaan on tavoitteena tehdä muutosta niin, että pystyttäisiin välttämään erilaisten ongelmien syntymistä ja toisaalta sitten luomaan etukäteen jo kaikenlaisia hyviä mahdollisuuksia.”
Kulosaaren yhteiskoulun kehitys ei hidastu jatkossakaan. Koululle ollaan suunniteltu jo reilusti uusia laajennuksia.
Tulevaisuus
Halla avaa hieman näkemystään Kulosaaren yhteiskoulun tulevaisuudesta. Hän kertoo, että tällä hetkellä ollaan suunnittelemassa tilalaajennuksien lisäksi opiskelijamäärän kasvattamista. Suunnitelmissa olisi kasvattaa lukiota yhdellä luokalla, jolloin luokkien määrä nousisi nykyisestä viidestä kuuteen. Peruskoulun puolella voitaisiin nähdä tämänhetkisen 150 oppilaan vuosittaisen määrän nousevan lähemmäs 200:aa.
Etäopetuksen roolia tulevaisuuden kouluympäristössä, sekä lukiossa että peruskoulussa, tullaan pohtimaan.
“Tottakai pääasiallisena opiskelupaikkana olisi edelleen koulu. Ei se tule muuttumaan ainakaan kovin nopeasti mihinkään.”
“Haluan sanoa vielä sen, että oma opiskelu ei tietenkään koskaan voi loppua siihen, että suorittaa jonkun yliopistotutkinnon vaan sitten täytyy täydentää opintoja. Olen Turun yliopiston jälkeen opiskellut Helsingin yliopistossa, silloisessa Helsingin kauppakorkeakoulussa, ja Jyväskylän yliopistossa vielä sen jälkeen. Kaikenlaista kannattaa opiskella, että pysyy kärryillä.”
Lauri Halla
Syntymäpaikka: Turku
Syntymäpäivä: 3.5.1974
Motto: Isän mukaan “mitä tahansa teet, tee se niin hyvin kuin osaat”
Harrastukset: Lapsen kanssa puuhastelu, kuntosalilla tulee käytyä
Vahvuus: Rauhallisena pysyminen tilanteessa kuin tilanteessa
Kirjoittaja: Aaron Urtti
Kuvat: Iiris Tattari