Ansaitset mielenrauhaa ja onnellisen elämän

Stressaako opinnot? Vertaatko itseäsi muihin, vaikket välttämättä tahtoisi? Tuntuuko siltä, ettet saa millään koulujuttuja tehtyä? Jääkö kokeeseen luku jatkuvasti viime tippaan? Psykologi ja kuraattori auttavat!


Tasapaino opiskelun ja vapaa-ajan välillä on tärkeää, jotta henkinen hyvinvointi ei kärsisi. Koulussa jaksamiseen, opiskeluun sekä muihin elämänalueisiin liittyviin kysymyksiin voi kysyä apua koulupsykologilta ja -kuraattorilta. Sara Gerlander ja Meri Miettinen olivat haastateltavina ja antoivat moniin opiskeluun sekä jaksamiseen liittyviin kysymyksiin vastaukset. Neuvot ovat kuitenkin yleisiä ohjeita eli kaikki vinkit eivät välttämättä sovi juuri sinulle. Jos et tästä artikkelista löydä itsellesi sopivia vastauksia haasteisiisi, kannattaa rohkeasti jatkaa itselleen sopivien tekniikoiden etsimistä!


OPISKELU


Miten motivaatiota ja kiinnostusta opiskeluun voisi rakentaa?


Motivaatio koostuu monista tekijöistä. Yksi hyvä ja monille toimiva keino rakentaa motivaatiota on jakaa tehtävät pienempiin osiin ja jokaisen pienen osion suoritettua palkitsisi itsensä. Opiskelijat ovat käyttäneet palkintona esimerkiksi jotakin herkkua ja kaverille soittoa!


Mitä tehdä, jos jatkuvasti prokrastinoi eikä saa töitään tehtyä?


Kannattaa tehdä suunnitelma kalenteriin tai paperille. Suunnittele etukäteen, mitä teet ja milloin. Voit myös käyttää opiskellessasi pomodoro-tekniikkaa, joka auttaa ajanhallinnassa. Tekniikka perustuu siihen, että opiskelu jaetaan ajastimen avulla esimerkiksi 25 tai 45 minuutin kestoisiin jaksoihin, jotka toisistaan erottaa 5-15 minuutin tauot.


Miten toimia, jos ei uskalla pitää esitelmää luokan edessä?


Jännitys on todella tyypillistä. Monia jännittää esitysten pitäminen vielä työelämässäkin. Jännitystä voi hellittää harjoittelemalla niiden pitämistä vaikka ystäville. Jos kuitenkin tuntuu siltä, että esitelmät ja esiintymiset ahdistavat, voi yhdessä opettajan kanssa asiaa pohtiessa löytyä keinoja helpottaa jännitystä.

Jos sekään ei auta tai haluaa puhua asiasta, kannattaa ottaa yhteyttä psykologiin tai kuraattoriin. Heidän kanssa asiaa voidaan pikkuhiljaa ratkoa.



JAKSAMINEN


Miten kannattaisi aikatauluttaa opintoja niin, että ehtisi tehdä muutakin kuin opiskella?


Muista erottaa opiskelu selkeästi vapaa-ajasta. Aseta esimerkiksi tietty aikaraja, milloin lopettaa tai aloittaa opiskelu joka päivä. Opiskellessa on hyvä pitää pieniä taukoja. Tähän auttaa myös rentoutuminen koulun ohella, joka on erittäin tärkeää. On hyvä pitää mielessä, että voisiko laskea rimaa jossain asiassa, koska kaikessa ei tarvitse olla paras, muistuttaa koulupsykologimme Sara.


Onko olemassa mitään toimivia stressinhallintakeinoja?


Stressi aiheuttaa kehon ylivirittymistä, joka voi oireilla esimerkiksi päänsärkynä. Asiaan on kuitenkin ratkaisuja, joista tärkein on rentoutuminen. Rentoutumisen keinoja on monia. Kuraattori painottaa vastauksessaan, että rentoutuminen ei ole niin tehokasta, jos ajattelee samalla opiskeluasioita.


Etäopiskelu haastavaa, mikä voisi auttaa?


Etäopiskelulla on omat haasteensa, sillä täytyy olla itseohjautuva, jotta saisi tehtävät tehtyä. Se myös vaatii omaa motivaatiota eri tavalla kuin lähiopetuksessa. Yhteydenotto ystäviin esimerkiksi välitunneilla voi helpottaa oloa. Kuraattori lisää, että aikataulun teko ja sen noudattaminen on tärkeää. Muista kuitenkin olla itsellesi armollinen!


Miten toimia, jos karanteenissa olo ahdistaa?


Ahdistuneisuuden tai pahan olon kanssa ei kannata jäädä yksin. Juttelu perheenjäsenten tai ystävien kanssa voi auttaa. Myös psykologille sekä kuraattorille voi tulla juttelemaan. He ovat tavattavissa esimerkiksi meetin kautta etänä!



ITSENSÄ VERTAAMINEN MUIHIN


Miten päästä eroon itsensä vertaamisesta muihin?


Melkein jokainen jossain vaiheessa elämäänsä vertaa itseään muihin asiassa tai toisessa. Jos itsensä vertaamisesta muihin tulee kuitenkin isompi ongelma, kannattaa ehdottomasti puhua siitä ja lähteä purkamaan ongelmaa.


Mitä tehdä, jos vertaa jatkuvasti omia arvosanojaan muiden arvosanoihin, ja tämän seurauksena tuntuu jatkuvasti siltä, ettei ole riittävän hyvä?


Kannattaa miettiä asiaa siltä kannalta, että kaikessa ei voi eikä tarvitsekaan olla todella hyvä. Usein vertaamme suorituksiamme sellaisiin, jotka ovat parempia kuin meidän. Jos toinen on suoriutunut paremmin, se ei tee itsestä huonompaa. Psykologi korostaa myös sitä, että kannattaa miettiä, miten voisi suhtautua itseensä armollisemmin. Keinoja, millä armollisuutta itseään kohtaan voisi kehittää, ovat esimerkiksi omien hyvien piirteiden huomioiminen. Yksi yleinen vinkki lisää: itseään pitää muistaa kohdella samalla tavalla kuin ystävää!


Kuinka muuttaa omaa minäkuvaa myönteisemmäksi?


Minäkuva on laaja käsite, eikä sen parantamiseen ole yhtä reseptiä. Kuraattori korostaa sitä, että omien vahvuuksien tunnistaminen ja itsetuntemuksen lisääminen voivat auttaa minäkuvan muuttamisessa myönteisemmäksi. Myös sen ymmärtäminen, että jokaisella meistä on omat vahvuudet ja haasteet on tärkeää tässä prosessissa. Emme kaikki voi olla hyviä samoissa asioissa.



AVUN HAKEMINEN


Milloin kannattaa hakeutua kuraattorille, entä psykologille?


Kuraattori on erityisesti sosiaalisten suhteiden asiantuntija. Häneltä saa apua, jos on esimerkiksi ongelmia koulunkäyntiin, ihmissuhteisiin, päihteisiin tai elämänmuutoksiin liittyen.


Psykologi puolestaan tukee oppilaita ja opiskelijoita mielenterveyteen liittyvissä asioissa. Hänen luokse kannattaa hakeutua, jos tuntee olonsa stressaantuneeksi, ahdistuneeksi tai masentuneeksi. Apua psykologilta voi hakea myös keskittymis- tai oppimisvaikeuksiin liittyvissä ongelmissa.


Molemmat ovat kuitenkin sitä mieltä, ettei ole niin väliä kumpaan heistä ottaa yhteyttä. Tärkeintä on vain, että niin tekee.


Voiko tulla puhumaan “arkipäivisistä” ongelmista tai muista mietityttävistä asioista?


Tottakai voi tulla! Kuraattori korostaa sitä, että on hyvä ottaa yhteyttä ajoissa. Ongelmien ei tarvitse olla suuria ollakseen merkityksellisiä tai tärkeitä. Apua voi hakea pienellä kynnyksellä.



Yhteystiedot:


Yhteydenotot mieluiten Wilman kautta, mutta jos tuntuu siltä, että tahtoo vaikka laittaa Whatsapp-viestiä niin sekin on mahdollista! Viestissä ei ole pakko kertoa, miksi tahtoo varata ajan, kertoo vaan että tahtoo!


Psykologi Sara Gerlander: puh. 050 512 5089 & sähköposti: sara.gerlander@ksyk.fi

Kuraattori Meri Miettinen: puh. 0400 844 587 & sähköposti: meri.miettinen@ksyk.fi





Muista!

  • Avun hakeminen ei ole heikkous vaan päinvastoin vahvuus. He ketkä uskaltavat ottaa askeleen kohti pelkoaan ovat vahvoja! Se ei ole helppoa, mutta avun hakeminen on sen arvoista.

  • Kun aloitat opiskelun, siirrä mahdolliset häiriötekijät pois ja aloita heti! Jos ajatus alkaa harhailla, kirjoita mielessä pyörivä ajatus post-it-lapulle ylös ja jatka heti opiskelua. Palaa mietityttävään asiaan tauolla.

  • Anna itsellesi paljon kehuja opiskelun lomassa.

  • Hemmottele itseäsi stressin keskellä esimerkiksi herkuttelemalla.

  • Vietä aikaa ystävien kanssa, sillä se helpottaa stressiä ja antaa vertaistukea.

Kirjoittaja: Lauriina Heikkanen

Kuvitukset: Emmi Raivisto