SAIRAALA
Näin unen, kun olin ehkä 8-vuotias. Tämä uni tapahtui sairaalassa. Neljävuotiaana sattunut rankka sairaalakokemukseni oli muovannut sairaaloista traumaattisen ympäristön minulle,
minkä vuoksi tämä uni oli erityisen tunnepitoinen.
Unessa kävelen sairaalassa pimeää käytävää pitkin, enkä näe eteeni. Käytävä on tavattoman leveä. Yläpuolellani hahmotan harvassa vanhoja putkivaloja, jotka välkkyvät luoden painostavaa tunnelmaa ympärillensä.
Himmeänvalkoisen valaistuksen lävitse paistaa kuulas kivilaattalattia, joka hohkaa paljaiden jalkojeni kautta kylmyyttään kehooni.
Kun kävelen eteenpäin, näen patsaan, joka on iskostettu käytävää koristavan laajan altaan keskelle. Kääntäessä katseeni jalkoihini, ymmärrän, etten ole enää kokonainen, vaan olen kahdessa osassa. Napani kohdalla lepäävä raja erottaa jalkani yläruumiistani.
Näen ampumahaavan toisessa jalkapöydässäni.
Unen päätyttyä heräsin kylmänhikisenä.
- opiskelijalta