Acerca de
Neljään Vuoteen!
Lukion suorittaminen neljässä vuodessa on varteenotettava vaihtoehto perinteisen kolmen vuoden rinnalla.
Neljään vuoteen pidentämiseen suhtaudutaan kuitenkin varovaisesti opiskelijoiden taholta. Tähän vaikuttaa epäilemättä sosiaalisen paineen lisäksi sekin, ettei suurin osa opiskelijoista näe pidentämisestä olevan hyötyä heille.
Miten sinä jaksat?
Suomessa on käyty jo pitkään kiihtyvää keskustelua opiskelijoiden hyvinvoinnista ja jaksamisesta, eikä suotta. Tulokset näyttävät nimittäin synkiltä: opiskelijat ovat väsyneitä ja ylikuormittuneita. Tässä MTV:n uutisessa kerrotaan jopa kahden kolmasosan opiskelijoista voivan itse haluamaansa tasoa huonommin. Uutisessa tarjotaan 182 idean lista, joilla voisi saada uhkaavaan tilanteeseen muutoksen. Vaikka listalta löytyy paljon hyviä ideoita,
yksi tärkeimmistä puuttuu: lukion pidentäminen.
Lukion pidentämisellä tarkoitetaan lukio-opintojen pidentämistä yli kolmeen vuoteen, yleensä joko vuodella tai puolella. Jokainen opiskelija voi itse tehdä päätöksensä opintojensa pidentämisestä, eikä siihen tarvitse erillistä lupaa koululta tai vanhemmilta. Päätöksen tehtyään, opintosuunnitelmaa kannattaa käydä yhdessä opon kanssa läpi, esimerkiksi yo-kirjoitukset järkevästi.
Miten lukion pidentämiseen suhtaudutaan Ksykissä?
Iiris Laakso
|neljännen vuoden lukio-opiskelija|
“Neljää vuotta ei nähty samalla lailla vaihtoehtona, meidän aloittaessa lukion, kun nykyään.
Se on oikeesti huvittavaa, kuinka iso muutos tässä neljässä vuodessa on tapahtunut. Me nollakolmoset ollaan toimittu tässä vähän tämän vaihtoehdon esiintuojina: muihin ikäkausiin verrattuna me ollaan niitä ensimmäisiä, joista tosi moni oikeasti pidentää neljään vuoteen.”
“Mulla itsellä on jäänyt neljään vuoteen pidentämisen seurauksena paljon enemmän aikaa opiskella juttuja mun omaan tahtiin, eikä ole ikinä tullut sellaista oloa, että pitäisi alkaa priorisoimaan yhtä kurssia toisen sijasta. Mä olenkin huomannut, että ykkösten päihin on iskostettu sellanen jännä asenne lukion käynnistä: halutaan mahdollisimman paljon kursseja ja osa puhuukin lukion lyhentämisestä kahteen ja puoleen vuoteen.
Mutta miksi? Mä en näe millään tavalla kunnon pointtia tollasessa, kaikilla on mukamas kauhee kiire elämässä eteenpäin. Syvin pointti neljään vuoteen pidentämisessä on se, että sillä oikeesti vähentää sitä stressiä. Pitäisi tajuta, että lukioaikakin on oikeasti elämistä varten. Mullakin parhaat kokemukset on niitä, milloin on voinut ottaa rennosti kavereiden kanssa.”
Miten sinä jaksat?
Suomessa on käyty jo pitkään kiihtyvää keskustelua opiskelijoiden hyvinvoinnista ja jaksamisesta, eikä suotta. Tulokset näyttävät nimittäin synkiltä: opiskelijat ovat väsyneitä ja ylikuormittuneita. Tässä MTV:n uutisessa kerrotaan jopa kahden kolmasosan opiskelijoista voivan itse haluamaansa tasoa huonommin. Uutisessa tarjotaan 182 idean lista, joilla voisi saada uhkaavaan tilanteeseen muutoksen. Vaikka listalta löytyy paljon hyviä ideoita, yksi tärkeimmistä puuttuu: lukion pidentäminen.
Lukion pidentämisellä tarkoitetaan lukio-opintojen pidentämistä yli kolmeen vuoteen, yleensä joko vuodella tai puolella. Jokainen opiskelija voi itse tehdä päätöksensä opintojensa pidentämisestä, eikä siihen tarvitse erillistä lupaa koululta tai vanhemmilta. Päätöksen tehtyään, opintosuunnitelmaa kannattaa käydä yhdessä opon kanssa läpi, esimerkiksi yo-kirjoitukset järkevästi.
Mielestäni tämänhetkinen lukio ei ole rakennettu kolmessa vuodessa läpi käytäväksi. Ainakaan jokaiselle opiskelijalle. Opiskelu on hyvin yksilökohtaista, minkä
Kun kävin ensimmäistä viikkoani Kulosaaressa, kaikki oli maagista. Mukaan lukien se laaja valikoima kiinnostavia kursseja, mitä koulumme tarjoaa. Ajan kuluessa lumous haihtui, nimittäin paljastui ettei opiskelijalla olekaan mahdollisuutta haalia kursseja mielin määrin.
Pakollisten opintojen ohella lisäkursseille ei yksinkertaisesti jäänyt tarpeeksi aikaa.
Erityisen hankalaa on heillä, jotka eivät vielä tiedä mitä aineita kirjoittaa yo-kokeissaan, eivätkä siksi ole karsineet opinnoistaan vielä tarpeettomien aineiden kursseja pois.
Neljään vuoteen pidentäminen tarjoaa opiskelijalle monia etuja, jotka jäävät valtaosalta kokonaan hyödyntämättä:
Ensinäkin juuri edellä mainittu hyöty, voit valita entistä enemmän kiinnostavia koulukohtaisia kursseja. Koulumme kohdalla tämä tarkoittaa kurssien runsaudensarvesta herkuttelua esimerkiksi Afrikan historian tai astrofysiikan opiskelulla.
Vaihtoehtoisesti lukion pidentäessä voit nauttia elämästäsi täysillä lukion ulkopuolella. Jättäessä turhat kurssit pois neljään vuoteen pidentäessä,
omalle harrastamiselle ja levolle jää paljon enemmän aikaa. Koska oman ajan arvostaminen on lukiolaiselle luonnostaan vieras konsepti, tämä tekisi suurimmalle osalle meistä hyvää. Lukion pidentäminen antaa opiskelijalle lisäaikaa elämän suunnan etsimiseen. Harvan lukiolaisen
Opinto-ohjaajani lipsautti minulle salaisuuden: on jo olemassa selkeää näyttöä siitä, että lukionsa pidentäneillä opiskelijoilla yo-arvosanat ovat keskimäärin muita korkeammat. Kuulit oikein, lukion pidentäminen näyttäisi olevan oiva tehokeino kaikille täydellistä yo-todistusta itselleen havitteleville. Ajankohtainen tieto siis koko KSYK:lle.
Vertaa valmennuskursseihin!
Neljän vuoden aikana sinulle kertyy vuosi enemmän opiskelua kuin muille, ainakin toivottavasti, ja siten myös etulyöntiasema yo-kokeissa. Myös entistä itseohjautuvampi opiskelu helpottuu neljän vuoden seurauksena. Pakollisten opintojen ohelle kertyy enemmän vapaa-aikaa, minkä voi uhrata itse tarpeelliseksi nähtyyn aiheeseen. Erityisesti kirjoitustaidon yo-kokeissa neljännen vuoden suomasta lisäkypsyydestä on varmasti apua!
Jos pidennät lukiotasi edes puolella vuodella, ylioppilaskokeet itsessään voi sijoittaa paljon taktisemmin: sinulla säilyy mahdollisuus aloittaa yo-kokeet samoihin aikoihin kuin muutkin, mutta siinä missä he joutuvat kerrata pieleen menneet yo-kokeet lukion jälkeen omillaan, sinulla on mahdollisuus kerrata kokeita vielä lukiosi aikana.
Sanalla sanoen: on velvollisuutemme opiskelijoina käyttää itsekkäästi kaikki meille suodut resurssit. Mitä pidempään pysymme lukiossa, sen enemmän koulutuksen suoduista resursseista on hyötyä meille.
Lopuksi koulun muu toiminta, sido bäkkiin Huhuuseen
Tai voit lyöttäytyä tekemään koulumme teatteri-podcastia!
“Ehkä mä otan nyt vahvasti kantaa, mutta lukion pidentäminen on mun mielestä se ainut oikea keino, millä me voidaan pitää lukiossa huolta nuorten hyvinvoinnista. Kaikki muu on tekohengitystä. Se on ihan sama uudelleenjärjestellä lukkareita sinne tai tänne. Lukiossa on oikeasti ihan tosi paljon niitä pakollisia opintojaksoja, jotka pitää suorittaa joka tapauksessa. Ainut työkalu on se, että hei. Otetaan lisää aikaa.”
Lukion pidentäessä vuodella, saat myös lisävuoden yo-kokeisiin valmistautumiseen. Olisikin kiinnostavaa päästä vertailemaan yo-tulosten eroa: olen nimittäin jotenkin hyvin varma, että ne jotka kirjoittaa neljässä vuodessa kirjoittaa paljon paremmin, kuin tulisi kirjoittamaan kolmeen vuoteen. Ja sitten se, että pidennetäänkö lukiota puolella vuodella vai suoraan neljään vuoteen, siinä on ihan valtava ero - jos oikeasti haluaa rauhaa omaan oppimiseen, neljä vuotta on näistä se parempi vaihtoehto.
Me taidetaan olla jonkinlaisessa murrospisteessä siinä, että lukiota pidentävien opiskelijoiden määrä vaan kasvaa ja kasvaa. Koronakin vaikutti tähän aika paljon, mutta nyt siitä on tulossa enempi normi kuin ikinä. Keskustelunaiheena neljään vuoteen pidentäminen on muuttumassa haitasta hyödyksi. Koskaan ei ole ollut yhtä paljon niitä opiskelijoita, ketkä tekevät päätöksen neljään vuoteen pidentämisestä, kuin juuri nyt.
Kaikista suurin tragedia on se, jos vetää itsensä ihan piippuun lukiossa. Sitten on hyvässä yliopistossa L:n papereilla, muttei jaksa enää innostua mistään. On tosi tärkeää tehdä lukiossa sellaisia valintoja, että on täältä lähtiessä vielä niin sanotusti tervepäinen. Kukaan ei saisi joutua puristamaan itsestään kaikkea kuiviin jo lukiossa. Jos yhteiskunta tarjoaa teille ilmaisen koulutuksen ja vieläpä täyden ylläpidon neljäksi vuodeksi, niin ottakaa se nyt ihmeessä vastaan!”
“Kolme vuotta on aika vähän aikaa lukio-opintoihin nykyään. Nykyisen lukion kurssimäärä ja myös kurssien vaativuustaso rajoittaa lopulta lukea niitä aineita, mitkä sua oikeasti kiinnostaisi. Opiskelijoiden on usein pakko haalia maksimimäärät vain niitä tiettyjä aineita, varsinkin lukio-opiskelun pääpainon siirryttyä yo-kirjoitusten tuloksiin. Sehän on oikeasti aika surullista. Neljään vuoteen pidentäminen tarjoaa sulle sitä väljyyttä opiskeluun ja neljässä vuodessa ehtii tehdä niitä sua kiinnostavia juttuja, mitkä muuten jäisi kaiken muun alle - vaikka lukea sitä filosofiaa tai suorittaa kuviksen syventäviä.”
“Teinin maailmaan kyllä pitäisi mahtua muutakin kuin koulu: pitäisi nukkua ja syödä säännöllisesti, ehkä harrastaa jotain itselle mielekästä, viettää aikaa perheen kanssa, lisäksi pitäisi ehtiä kaiken lisäksi elää nuoruutta ja seikkailla. Kaikkea tätä nuoren pitäisi mahduttaa elämäänsä, vaikka vuorokauteen mahtuu vieläkin vain samat 24 tuntia.”
“Yksi juttu jonka haluan jokaisen opiskelijan muistavan on se, että sä olet enemmän kuin sun opinnot. Ethän siksi myöskään arvota itseäsi sun opintojen määrän tai koulumenestyksen perusteella. Se mitä muut tekevät tietyllä tavalla, ei tarkoita että sun tarvitsee tehdä samalla tavalla. Se rima mikä lukioikäisille asetetaan, se on aika huima. Opiskelijoilta odotetaan menestystä ja tulevaisuuteen tuijottelua, mutta samalla valitetaan: “koittakaa nyt olla vähän nuoriakin”. Ei ole olemassa yhtä oikeata tietä ammattiin tai kolmekymppiseksi. Meistä harva tietää vielä, mitä elämältään haluaa, eikä tarvikaan. Ei ole ollenkaan huono vaihtoehto miettiä sitä vuosi pidempään lukiossa. “
“Ylipäätään vertailu muihin tapahtuu yleensä oman vahingon kustannuksella. Aina joku on jossain sua parempi, aina joku on jossain asiassa sua huonompi. Se miten näkee itsensä vääristyy aina näkökulmasta riippuen. Kannattaakin mielummin verrata tätä nykyistä itseäsi eiliseen, viimeviikkoiseen tai vaikka viimevuotiseen itseesi: Oletko sä kehittynyt siitä entisestä itsestäsi, tai saavuttanut jotain sellaista, mistä sä haaveilit vuosi sitten? Osaatko sä enemmän? Oletko sä viisaampi? Tiedätkö sä enemmän itsestäsi? Ihan yksi ja sama mitä muut osaa tai ei osaa. Ja sitten kannattaa muistaa vielä: jonkun muun antaessa sulle elämänohjeita, se ohjeen antaja ei ole elänyt sun elämää, eikä tulekaan elämään.
Kyllä muidenkin elämänohjeita voi kuunnella, mutta lopulta kannattaa tehdä omat tilalle.”
